Miltä näyttää tulevaisuuden hakijakokemus?
6 asiaa sujuvampaan rekrytointiin
Kilpailu parhaista osaajista työmarkkinoilla on kenties kovempaa kuin koskaan ennen. Avoimia paikkoja on paljon, mutta sopivien asiantuntijoiden löytäminen voi olla haastavaa. Tämän lisäksi globaali taloustilanne saa monet pohtimaan työpaikan vaihtoa tarkkaan, sillä koeajan tuoma epävarmuus on riski, jota kaikki eivät halua ottaa.
Samaan aikaan yritykset saattavat rekrytoinnissaan ajatella liikaa omia prosessejaan ja velvoittaa hakijan täyttämään monimutkaisia, staattisia lomakkeita. Tämä saa monet potentiaaliset ja passiiviset kandidaatit kääntymään kannoillaan saman tien. 🥶
Miltä tulevaisuuden rekrytointi ja moderni hakijakokemus sitten näyttävät? Miten varmistat, että tavoitat parhaat osaajat tarjoamalla sujuvan digitaalisen kohtaamisen? Keräsimme kuusi keskeistä asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon.
Se, minkälaisen kuvan yritys antaa itsestään digitaalisissa kanavissa, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka innokkaasti ihmiset hakevat sinne töihin. Vahva brändi ja positiivinen työnantajamielikuva voivat houkutella erityisesti vakaassa työsuhteessa olevia passiivisia hakijoita vaihtamaan työpaikkaa.
Konkreettisena vinkkinä työnantajamielikuvan luomisessa kannattaa kiinnittää huomiota kanaviin: missä potentiaaliset työntekijäsi viettävät aikaansa ja mitä kautta he etsivät tietoa? Rekrytointi on nykyään yhä vahvemmin markkinointia.
Kun rekrytoidaan asiantuntijoita rooleihin, joissa kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa, hakuprosessin alun helppous on ratkaisevaa. Varmista, että tarjoat vaivattoman ja nopean tavan ilmaista kiinnostus myös mobiililaitteella.
Hyvä tapa helpottaa hakemista on karsia perinteisistä hakulomakkeista reilusti kysymyksiä pois. Saat silti itsellesi oleelliset perustiedot talteen, mutta parannat hakijan ensikokemusta huomattavasti.
Henkilöstöalan yritys Wellpackin markkinointikoordinaattori Aaretti Niskanen jakaa omia kokemuksiaan aiheesta:
”Helpoksi muotoiltu hakuprosessi on paras ratkaisu tavoittaa parhaat ammattilaiset, ellei työpaikalla ole tarjota jotain muuta täysin tajunnanräjäyttävää. Jo töissä olevia talentteja on lähtökohtaisesti hankalaa saada houkuteltua vaihtamaan työpaikkaa.
Mielestäni parhaat hakuprosessit alkavat ohimennen, melkein kuin itsestään. Sen sijaan, että henkilö itse hakeutuu aktiivisesti selaamaan avoimia työpaikkoja, hänet voi saada tarttumaan syöttiin kohdennetulla somemainoksella, joka ohjaa laskeutumissivulle.
Käytämme työpaikkojen laskeutumissivuillamme Leadoon chatbotteja. Houkuttelevan ilmoitustekstin oheen asetettu botti saa henkilön reagoimaan. Jotta hakuprosessin alku olisi mahdollisimman helppo, botti kysyy vain pari tärkeää kysymystä, jotta saadaan alkutieto henkilön potentiaalisesta sopivuudesta työhön.
Tässä vaiheessa hakijalta ei pyydetä CV:tä, sillä vaatimuksilla pelottelu varhaisessa vaiheessa karkottaa hakijoita. Nyt mennään täysin hakijan ehdoilla ja mukavuusalueella. Hakuprosessi jatkuu botin jälkeen suoralla yhteydenotolla. Mainoksen näkemisestä bottikeskustelun päättymiseen voi mennä vain alle minuutti. Tällä tavalla olemme saaneet rautaisia ammattilaisia vaihtamaan työpaikkaa.”
Tilastojen mukaan jopa 56 % työnantajista kokee, ettei pysty luomaan hakijalle realistista kuvaa urapolusta yrityksessä vielä hakuprosessin aikana. Tähän vaikuttaa moni asia: kasvuyrityksissä ei välttämättä vielä tiedetä, missä viiden vuoden päästä ollaan, kun taas isoissa organisaatioissa polut saattavat olla selkeämpiä.
Urapolkua on kuitenkin hyvä miettiä jo ennen kuin työpaikkailmoitus julkaistaan ja kertoa siitä avoimesti kandidaateille, vaikka konkreettisia suuntaviivoja ei vielä olisikaan. Nämä asiat nousevat joka tapauksessa esiin rekrytointiprosessin aikana, joten avoimuus kannattaa.
Jopa 91 % työnantajista kertoo, että kaikki hakemukset tulevat suoraan rekrytoijan työpöydälle ilman minkäänlaista automaattista esikvalifiointia. Mielenkiintoisiin työpaikkoihin voi tulla satoja hakemuksia, joista kaikki eivät välttämättä täytä annettuja kriteereitä.
Hakemusten automaattinen ja dynaaminen kvalifiointi esimerkiksi keskustelubottien avulla säästää aikaa. Samalla kiinnostunut hakija saa heti tiedon prosessin etenemisestä. On ikävää olla työnhakijana tilanteessa, jossa on vaivalla jättänyt hakemuksen eikä kuule yrityksestä koskaan mitään, tai saa automaattisen hylkäysviestin vasta kuukauden päästä.
Työpaikkailmoitus kertoo luonnollisesti tärkeimmät asiat työtehtävistä, mutta todellisuudessa työn arkeen sisältyy paljon muutakin. Hakijat haluavat tietää pintaa syvemmältä tulevista kollegoista, vastuualueista, etätyökäytännöistä ja siitä, mitä heiltä odotetaan.
Hakuilmoitukseen voi lisätä vaikkapa tulevan kollegan yhteystiedot, jolloin hakijalla on mahdollisuus kysyä suoraan tiimin arjesta ennen hakemista. Myös verkkosivujen Keitä me olemme -osiot ovat loistavia paikkoja viestiä työyhteisön todellisesta kulttuurista. Ennakkotehtävät ja tiimin osallistaminen prosessiin antavat myös molemminpuolisen, realistisen kuvan arjesta.
Tutkimusten mukaan 74 % työnantajista kertoo avoimesti tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. Työnantajan joustavuus on yksi tärkeimmistä valttikorteista nykyisillä työmarkkinoilla. Ihmiset arvostavat mahdollisuutta sovittaa työ yhteen muun elämäntilanteen kanssa.
Yhteiset pelisäännöt joustavuudelle kannattaa määritellä yrityksen sisällä selkeästi. Näin kaikki pystyvät kunnioittamaan toistensa rajoja ja hyödyntämään joustavuutta parhaalla tavalla. Kun säännöt on sanoitettu ja niistä viestitään avoimesti ulospäin, se toimii vahvana vetovoimatekijänä rekrytoinnissa.
Toivottavasti sait tästä hyödyllisiä tärppejä rekrytointiprosessien ja hakijakokemuksen parantamiseen!